“Hattula 2030 – riidatta paras”

Sisältä päin katsottuna asiat näyttävät välillä merkittävästi erilaisilta kuin ulkopuolelta tarkasteltuna. Omasta mielestäni tämä totuus pätee myös Hattulan nykytilanteeseen. Mediajulkisuudessa kuntamme tarpoo edelleen syvässä suossa ja tapetille nostetaan järjestelmällisesti pelkkiä negatiivisia asioita. Se ei kuitenkaan ole koko totuus.

Toimittajat haluavat väenväkisin ylläpitää kuvaa eripuraisesta Hattulasta ja rakentavat vahvaa vastakkainasettelua paitsi luottamushenkilöiden keskuuteen niin myös viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välille. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että ainakin tuo jälkimmäinen riitely on taakse jäänyttä elämää. Itse koen, että keskusteluyhteys on hyvä. Lisäksi etenkin suurissa linjoissa päättäjien enemmistö ja johtavat viranhaltijat ovat vihdoin ”löytäneet toisensa” ja suuntaamme hyvässä yhteishengessä kohti valoisampaa tulevaisuutta.

Kyllä. Todellakin. Hyvässä yhteishengessä. Pitkäänhän tilanne oli se, että viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä oli kovin eriäviä näkemyksiä siitä mihin suuntaan ja millä tavalla Hattulaa tulisi viedä. Mielestäni se oli myös yksi iso syy siihen, että välit tulehtuivat ja negatiivinen kierre pääsi syntymään. Tässä on iso ero entiseen. Juuri nyt näyttää siltä, että kunnassa on olemassa yksi yhteinen pelisuunnitelma.


Positiivinen aloitukseni ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että haluaisin lakaista ongelmat maton alle. Päinvastoin. Myönnän avoimesti, että haasteita on – paljon. Kunnallishallintoon ja byrokratiaan liittyvien pulmien lisäksi mm. kouluhanke tuntuu kohtaavan vastoinkäymisen toisensa jälkeen. Osa niistä on itseaiheutettuja, osa ei. Itse olen koko ajan ollut projektin suhteen realisti ja pitänyt lopullisena perälaitana sitä, että uudisrakennus on saatava käyttöön ennen ensi syksyä. Tällä hetkellä homma vihdoinkin etenee ja näyttää siltä, että rakennus voisi valmistua luovutuskuntoon helmi-maaliskuun vaihteessa tai vähän sen jälkeen. No, en silti edelleenkään laittaisi päätäni pantiksi siitä, että todellinen käyttöönotto tapahtuu ennen loppukevättä tai alkukesää. Ikävä kyllä tämä hanke kuuluu siihen kategoriaan, että pessimistinä on helpompi elää – ei tarvitse pettyä jatkuvasti. 😐

On selvää, että kouluhankkeella on iso merkitys monille kuntalaisille. Sisäilmasta oireileville nuorille kyse voi olla jopa koko loppuelämään vaikuttavasta asiasta. Samaan aikaan täytyy kuitenkin muistaa, että käynnissä olevan projektin vauhdittamiseksi on hyvin vähän tehtävissä enää tässä vaiheessa – varsinkaan luottamushenkilöiden taholta. Päätökset on tehty ja niiden toimeenpano kuuluu yksinomaan viranhaltijoiden vastuulle. Päättäjien rooli on katsoa sivusta hankkeen etenemistä ja samalla siirtää katsetta pidemmälle horisonttiin. Meidän täytyy miettiä niin sote-muutoksia, lähivuosien taloussuunnitelmaa, investointiohjelmaa (mm. yläkouluprojektin toista osaa) kuin vielä suurempaa kuvaa, Hattulan visiota ja strategiaa.


Kunnanhallitus käsittelee seuraavassa kokouksessaan Hattulan uutta – vuoteen 2030 ulottuvaa strategiaa. Henkilökohtaisella tasolla en ole järin innostunut esitetyn strategialuonnoksen (löytyy hallituksen esityslistan liitteistä) sloganeista, ulkoasusta ja ylipäätään “tavanomaisuudesta”. Suomessa on 309 kuntaa ja todennäköisesti noin kolmesataa kuntastrategiaa on sisällöltään hyvin samankaltaisia. Halutaan olla yhteisöllisiä ja osallistavia, tähdätään laadukkaisiin palveluihin jne.

Kaikella kunnioituksella, ”Meidän Hattula” -nimeä kantava esitys on joka suhteessa hyvin perinteinen – ja jopa vanhanaikainen – kuntastrategia. Jos minulta kysytään, niin olisin huomattavasti mieluummin niiden harvalukuisten kuntien joukossa, jotka uskaltavat olla reilusti erilaisia. Itseäni viehätti suuresti mm. valtuustoseminaarissa (kieli poskessa) ilmoille heitetty visioehdotus. “Hattula – riidatta paras.” Siinä olisi tiivistetysti kaikki, niin itseironiaa kuin totuuden siemen. 😀

No, joka tapauksessa huomattavasti sanavalintoja ja visuaalista ilmettä tärkeämpää on se, mitä strategia tarkoittaa käytännössä ja kuinka sen toteuttamiseen sitoudutaan. Mm. yhteisöllisyys ja laadukkaat lähipalvelut ovat räikeässä ristiriidassa esimerkiksi kyläkoulujen lakkauttamisen kanssa. Tällainen selkärangattomuus ja populismi on se mitä monissa kunnissa toteutetaan – ja se mitä itse eniten vihaan. Strategiaan kirjattujen asioiden tulee aidosti ohjata päivittäistä toimintaa sekä pidemmän tähtäimen päätöksentekoa. Toisin sanoen jos (ja kun) Hattula kirjaa jollain muotoa tavoitteekseen kylien elinvoiman säilyttämisen, niin odotan, että sen eteen ollaan myös valmiita panostamaan ja tekemään töitä.

Onneksi – kuten alussa totesin – tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että päättäjät ja viranhaltijat vetävät köyttä hyvin pitkälti samaan suuntaan. Se luo uskoa siihen, että asiat voivat edetä totuttua ripeämmin niin valmistelussa kuin päätöksenteossa ja strategiat-tavoitteet-visiot ovat muutakin kuin pöytälaatikkoon unohdettua sanahelinää.


Palataan omaan näkemykseeni Hattulan strategiasta. Jos olisin diktaattori-itsevaltias, niin kuntamme visio kohti vuotta 2030 olisi tuo jo mainittu “riidatta paras”. Sen kaveriksi strategiaan kirjattaisiin toinen valtuustoseminaarin löytö. Siinä se oli – kissan kokoisin kirjaimin kokoushuoneen seinällä – kuin meitä varten tehtynä.

Stay positive – koskee ihan kaikkia kuntalaisia ja erityisesti some-keskustelua. Hattulassa on paljon hyvää ja välillä kannattaa kertoa ulospäin muutakin kuin pelkästään negatiivisia asioita ja näkökulmia. Sitä yritän itsekin toteuttaa mm. tällä kirjoituksellani.

Work hard – menee luonnollisesti kaikille kunnan työntekijöille. Hattula on pieni kunta ja jokaisen työntekijän pitää oikeasti antaa täysi panoksensa kunnan hyväksi, jotta asiat etenevät.

Make it happen – mainio ohjenuora meille päättäjille. Päätöksiä pitää tehdä ja vieläpä sillä tavalla, että mahdollistetaan asioita. Ei heittäydytä poikkiteloin ja pysäytetä jokaista potentiaalista kehitysaskelta.

Omasta mielestäni tämän enempää täytettä strategiaan on ihan turha sulloa. Totta kai kaikenlaisia “konkreettisia” arvoja ja tavoitteita voidaan aina myös asettaa, mutta ikävä kyllä ne muuttuvat usein mainituksi sanahelinäksi ja unohtuvat heti päätöksentekoa seuraavalla viikolla. Jos siis edes tällaisia hyvin yksinkertaisia ja yleismaailmallisia ohjeita pystyttäisiin aidosti noudattamaan, niin Hattula olisi taatusti nykyistä parempi kunta asua ja elää vuonna 2030.


Edellä esitetty oma versioni strategiasta tuskin päätyy mihinkään kirjoihin ja kansiin, joten täytyy uskoa ja toivoa, että kehitystä saadaan aikaiseksi myös virallisemman strategian voimin. Jos totta puhutaan, niin tällä hetkellä oma uskoni parempaan huomiseen on kyllä vahvempi kuin kertaakaan oman poliittisen urani aikana. Eikä se siis johdu – ainakaan yksinomaan – siitä, että “eilinen” oli niin katastrofaalinen, että ainoa suunta on ylöspäin. 😈

Kuten todettua, stay positive.

2 ajatusta aiheesta ““Hattula 2030 – riidatta paras””

  1. Mikko, ottamatta muuten kantaa kirjoitukseesi, niin kummastelen englanninkielisiä iskulauseita suomen kielen kunnan kunnanvaltuutetulta. Hyvää Joulua!

    1. Kiitos kommentista. Tämä nyt oli vähän tällaista kieli poskessa tehtyä leikittelyä. On selvää, että kunnan virallisessa strategiassa käytetään suomen kieltä.

      Mutta ihan oikeastikin kannattaisin kyllä ytimekästä strategiaa. Ei kuntalaisilla riitä mielenkiinto pitkien sepustusten lukemiseen. Eli voisihan esimerkiksi noille kolmelle lauseelle keksiä suomenkieliset vastineet. 👍

      Joulu meni jo – mutta hyvää ja liikunnallista vuotta 2022!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *