Kunnanjohtajaa valitsemassa – foliohatut pois päästä

Ensi viikolla on jo lyhyen poliittisen urani kolmas kerta, kun istun valtuuston kokouksessa edessäni pykälä, jonka päätteeksi valitaan kunnanjohtaja. Ensimmäisellä kerralla valinnan kohteena oli vakituinen viranhaltija, toisella kerralla päätettiin opintovapaan sijaisuudesta ja nyt vuorossa on 5 vuoden määräaikaisuus. Hattulassa vaihtuvuus ei sinällään ole mikään uusi ilmiö – ovet ovat käyneet tiuhaan jo muutaman valtuustokauden ajan. Vuodesta 2013 alkaen katsottuna pisin yhtäjaksoinen kunnanjohtajan pesti on ollut ainoastaan kolmisen vuotta.

Onko tämä jatkuva johtajien valitseminen sitten hyvä vai huono asia? Yksilön näkökulmasta jatkuva urakehitys ja siihen pyrkiminen on täysin ymmärrettävää. Heidi Rämö jatkoi Hattulasta matkaansa kaksi kertaa Hattulan kokoiseen Lempäälään ja Lauri Inna 50 000 asukkaan Saloon. Kunnan ja kuntalaisten kannalta tärkeät asiat eli sitoutuminen ja pitkän tähtäimen kehittäminen jäävät kuitenkin tällaisessa mallissa väkisinkin torsoksi. Lienee siis selvää, että työnantajan näkökulmasta ei ole optimaalista, jos kunta toimii jatkuvasti pelkkänä ponnahduslautana eteenpäin.

Tässä samassa yhteydessä on kuitenkin todettava, että en missään nimessä ole myöskään ”eläkevirkojen” kannattaja. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että julkisella sektorilla merkittävä osa tehottomuudesta johtuu siitä, että viranhaltijoilta puuttuu kunnianhimo sekä aito kiinnostus omaa työtä ja itsensä kehittämistä kohtaan. Vakituinen virka ja korkea irtisanomissuoja aikaansaavat yhdessä sen, että palkanmaksu on turvattu, vaikka hommia hoitaisi vähän vasemmalla kädellä. Miksi siis kannattaisi puristaa itsestään kaikki tehot irti vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen? Tämä ongelma ei tietenkään koske kaikkia julkisen sektorin työntekijöitä, mutta pienessä kunnassa jo muutaman viranhaltijan ”alisuoriutuminen” näkyy välittömästi. Itse toivoisinkin, että ihan kaikki julkisen puolen virat – yhtä lailla myös oma opettajanvirkani – olisivat jollain tapaa määräaikaisia. Työnantajalla pitäisi olla olemassa mahdollisuus päästä eroon huonosti motivoituneesta työntekijästä. 

Olen siis ehdottoman tyytyväinen siihen, että kunnanjohtajan virka täytetään nyt määräaikaisena (+jatko-optiolla varustettuna). Määräaikaisessa virassa molemmat osapuolet tietävät huomattavasti paremmin mihin ja miten pitkäksi aikaa ovat sitoutumassa. Uusia ja parempia virkoja aletaan todennäköisesti (ja toivottavasti) katselemaan vasta neljän vuoden kohdalla eikä heti työsopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Henkilökohtaisesti en usko pätkääkään siihen, että tämänkokoisessa kunnassa vakituinen virka saisi jalkeille parempia hakijoita – pikemminkin päinvastoin. Eläkevirka pienessä kunnassa voi herättää kiinnostuksen henkilöissä, jotka ovat työuransa loppupuolella ja haluavat löytää ns. ”loppusijoituspaikan” itselleen. Tällöin palataan helposti edellisessä kappaleessa esitettyihin motivaatio-ongelmiin.


On ollut hupaisaa – ja toisaalta myös surullista – seurata, miten varsinkin sosiaalisessa mediassa on kiertänyt sitkeästi väitteitä siitä, että Hattulan seuraavasta kunnanjohtajasta olisi jo etukäteen sovittu ”kabineteissa”. Jopa Hämeen Sanomien toimittaja kysyi minulta tässä taannoin samasta asiasta. On täysin absurdia kuvitella, että näin voisi ylipäätään tapahtua. Kannattaa muistaa, että jos yksikin valtuutettu vaatii suljettua lippuäänestystä, kunnanjohtajan vaali toimitetaan sillä tavalla. Viimeistään siinä vaiheessa kaikki ”sopimukset” ovat mitättömiä – sosiaalista painetta ei ole ja kukaan ei voi kontrolloida millä tavalla yksilöt äänestävät. Kaiken kaikkiaankin Hattulassa ryhmäkurin merkitys on mielestäni viimeisten vuosien aikana vähentynyt. Valtuustoryhmien sisällä tulee hajontaa melkein jokaisessa äänestyksessä. Tämä on pelkästään positiivinen asia ja kertoo siitä, että asioista ei todellakaan voida sopia pienen piirin kesken – päätöksillä pitää olla ihan aidosti enemmistön tuki.

Valtuusto ilmaisi tahtotilansa selkeästi myös hakuehdoista päätettäessä. Alkuperäiset ehdot olivat monella tapaa vs. kunnanjohtaja Pekka Järveä ”suosivat”. Niitä muutettiin avoimempaan ja uusia ehdokkaita houkuttelevampaan suuntaan. Tämäkin kertoo selkeästi siitä, että kunnanjohtajan paikka on ihan aidosti auki ja parasta mahdollista vaihtoehtoa ollaan etsimässä. Minkäänlaisesta ”sopupelistä” kunnanjohtajan valinnassa ei siis ole ollut missään vaiheessa kyse.


Palataanpa sitten itse aiheeseen eli kunnanjohtajan valintaan. Hakuprosessin lopputuloksena saimme viisi hakemusta. Se on ehkä määrällisesti vähän, mutta toisaalta kolme kandidaateista omasi kunnanjohtajan kokemusta. Se taas on paljon – tai vähintäänkin riittävästi. Yksi ex-kunnanjohtaja on nimittäin jo karsittu pois ja maanantaina valtuustolle esittäytyvät kaksi ”kärkiehdokasta” – vs. kunnanjohtaja Järvi sekä Myrskylän ja Evijärven johdossa aiemmin toiminut Sabah Samaletdin.

Ei ole mikään salaisuus, että Hattulan oma poika ja panssariprikaatin komentajanakin toiminut Järvi lähtee tähän kaksintaisteluun ”ennakkosuosikin” paikalta. Hän on nauttinut jo pitkään vahvasta kannatuksesta niin kuntalaisten kuin valtuutettujen joukossa. Vuonna 2017 kunnanjohtajan vaalissa Järvi keräsi taakseen 17 valtuutettua ja hävisi ainoastaan yhdellä äänellä. Vuonna 2020 hänet valittiin nykyiseen viransijaisuuteen selkein lukemin 27-4. Äänestin itsekin jälkimmäisellä kerralla Järven puolesta ja nyt toimintaa lähietäisyydeltä seurattuani uskallan väittää, että tuo valinta osui ihan oikeaan. Olen isolta osin tyytyväinen Järven kehittämisotteeseen ja toimintatapoihin. Toki myös hänellä on heikkoutensa. Etenkin hallinnollisessa osaamisessa sekä kunnan toimintaa ohjaavan lainsäädännön tuntemisessa on puutteita – joskin on pakko myöntää, että näillä osa-alueilla on tapahtunut selkeää kehitystä jo nyt kuluneen vuoden aikana.

Joka tapauksessa lähden esittelytilaisuuteen henkilökohtaisella tasolla avoimin mielin. Järven suhteen mitään uutta ja yllättävää tuskin on luvassa, mutta haluan ehdottomasti kuulla myös Samaletdinin näkemyksiä Hattulasta ja kuntamme tulevaisuudesta. Lopullisen päätöksen oman ääneni suhteen teen vasta tämän jälkeen. Uskon, että moni valtuutettu on kanssani samoilla linjoilla. Järvi on tehnyt ansiokasta työtä, mutta olisi typerää lukita oma näkemyksensä ja heittää avain kaivoon ennen kuin toiselle ehdokkaalle on annettu ensimmäistäkään tilaisuutta tulla kuulluksi.

Se on joka tapauksessa selvää, että viimeisetkin foliohatut kannattaa suosiolla heittää männikköön tässä vaiheessa. Mitään ei ole vielä päätetty. Valtuuston mielestä sopivin kunnanjohtajakandidaatti voittaa keskiviikkona ja luotsaa Hattulaa seuraavat vuodet. 👍

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *