Joukkoistamisessa on voimaa

Avoimuus kannattaa. Edellisessä kirjoituksessa esille nostettu epäkohta poiki parissa päivässä erään lukijan yhteydenoton. Sitä kautta selvisi, että esittelemästäni päätöksestä löytyi epäselvän muotoilun lisäksi myös ihan selkeä hallintosäännön vastainen osuus. En tiedä oliko kyseinen ongelma jo entuudestaan viranhaltijoiden tiedossa, mutta pääasia on joka tapauksessa se, että nyt asia ainakin korjattiin / korjataan kuntoon.

Tämä on jälleen mainio osoitus siitä, että kaikki viisaus ei todellakaan asu sen paremmin viranhaltijoissa kuin luottamushenkilöissäkään. Kuluneen valtuustokauden ajalta pelkästään minulle on kertynyt lukuisia esimerkkejä, joissa ihan tavalliset kuntalaiset ovat tehneet merkittäviä huomioita erilaisiin päätösasioihin liittyen. Paljonko sellaisia löytyisikään, jos laskettaisiin yhteen kaikkien valtuutettujen ja viranhaltijoiden saamat yhteydenotot? Todennäköisesti todella – TODELLA – paljon.


On ensiarvoisen tärkeää, että päätöksentekoa joukkoistetaan. Sen ei kuitenkaan pitäisi tapahtua tällä tavalla “jälkiviisasteluna” vaan kuntalaisten asiantuntemusta pitäisi hyödyntää mahdollisimman paljon jo valmisteluvaiheessa. Osallistuva budjetointi (joka Hattulassakin tulee toivottavasti pian kokeiluun) on yksi usein julkisuutta keräävä vaikutuskeino, mutta omasta mielestäni se on vain pisara meressä.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaikista käsittelyyn tulevista asioista pitää jatkossa tiedottaa avoimemmin kuntalaisia. Perinteisen “julkisen esityslistan” lisäksi mm. tausta-aineistoja pitää julkistaa entistä enemmän. Näin jokainen voi tutustua itselle tärkeisiin asioihin, ottaa ajoissa yhteyttä päättäjiin (sekä viranhaltijoihin) ja varmistaa, että kaikki näkökulmat on otettu valmistelussa huomioon. On päivänselvää, että ihan oleellisiakin tausta-asioita jää toisinaan huomioimatta, mikäli valmistelu ja päätöksenteko makaavat muutaman henkilön harteilla.


Jätin helmikuun valtuuston kokouksessa tähän aiheeseen liittyvän valtuustoaloitteen (aloite löytyy kokonaisuudessaan tuosta vähän alempaa). Sen perimmäisenä tarkoituksena on kehittää asiakirjakulttuuria avoimempaan ja kuntalaisia paremmin palvelevaan suuntaan. Aloite sai heti tuoreeltaan positiivista palautetta useammaltakin kanssavaltuutetulta, joten uskon ja toivon, että Hattulassa tullaan lähitulevaisuudessa ottamaan julkisuusasioissa kaivattuja edistysaskeleita. 👍

Tämä oli tällainen välipuhe, joka syntyi hetken mielijohteesta. Aihe on kuitenkin tärkeä ja aion ehdottomasti pitää sitä jatkossakin esillä. Palaan seuraavassa kirjoituksessa jälleen aiemmin aloitettuun kirjoitussarjaan ja Hattulan toimintakulttuurillisiin ongelmakohtiin. Katsotaan josko havaittujen epäkohtien joukkoistaminen toisi taas silloinkin jotain positiivista mukanaan? 🙂

.


.

Valtuustoaloite: Asiakirjajulkisuuden kehittäminen

Julkisuuslain mukaan kaikki viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Hattulassa omaehtoinen asiakirjojen julkistaminen on ollut toistaiseksi hyvin rajattua ja ylipäätään käytännöt julkisuusasioiden suhteen ovat erittäin epämääräisiä ja jopa kyseenalaisia.

Hattulassa on mm. ylläpidetty käytäntöä, jonka mukaan monet asiakirjat ovat tarkasteltavissa ainoastaan kunnanvirastolla. Julkisuuslain 16 § todetaan, että tieto on annettava pyydetyllä tavalla, jos se ei aiheuta kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle. Lähtökohta on siis se, että tietopyynnön tekijällä on oikeus saada haluamansa tiedot itselleen esimerkiksi sähköisessä muodossa. Tästä poikkeamiseen pitää olla hyvät ja painavat perustelut.

Pidän ongelmallisena myös sitä, että Hattulassa julkisen esityslistan sekä pöytäkirjan liitteenä ei ole usein mitään – tai vain pieni osa siitä aineistosta, jota on todellisuudessa käytetty päätöksenteon taustamateriaalina. Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginhallituksessa käsitellyistä pykälistä noin 40% sisälsi pöytäkirjassa vähintään yhden liitteen vuoden 2020 aikana. Hattulassa vastaava osuus oli noin 15%.

Kuntalaisilla on oikeus tutustua kaikkeen siihen aineistoon, joka päättäjillä on käytettävissä päätöksentekohetkellä. Avoimuuden näkökulmasta olisi erittäin suotavaa, että nämä asiakirjat olisivat julkisia omaehtoisesti eikä erillisiä tietopyyntöjä olisi tarpeellista tehdä. Mikäli tausta-aineisto julkaistaisiin esityslistavaiheessa, se mahdollistaisi avoimen kuntalaiskeskustelun jo ennen päätöksentekoa.

Asiakirjajulkisuuteen liittyen tulee huomioida, että osa asiakirjoista on sellaisia, joihin kohdistuu huomattavaa yleistä mielenkiintoa myös päätöksentekoprosessien ulkopuolella. Tällaisia ovat esimerkiksi julkisten kiinteistöjen sisäilmatutkimusraportit ja uudiskohteiden hankesuunnitelmat. Merkittävien asiakirjojen kohdalla tulisi harkita niiden erillistä saattamista kaikkien halukkaiden luettavaksi avoimeen tietoverkkoon.


Esitän, että Hattulassa otetaan asiakirjajulkisuuteen liittyvät nykyiset käytänteet tarkastelun alle ja luodaan yhteiset pelisäännöt, joita noudatetaan koko organisaatiossa.

Toivon, että tarkastelussa lähtökohdaksi otetaan omaehtoinen avoimuus. Digitalisaation aikakaudella asiakirjojen julkistaminen on äärimmäisen vaivatonta, joten kyse on pelkästään tahtotilasta. Toimimalla avoimesti ja proaktiivisesti luottamus kunnan toimintaan lisääntyy ja kuntalaiset kokevat, että heitä ja heidän mielipiteitään arvostetaan.

Hattulassa 17.2.2021

Mikko Sabel

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *