Hattulalaista toimintakulttuuria 2021 – päätös ilman sisältöä

Hattulasssa tapahtuu paljon positiivisia asioita tällä hetkellä ja haluaisin ehdottomasti siirtää myös blogini painopistettä entistä enemmän positiivisen Hattula-kuvan suuntaan. Samalla olen kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että avoimuus ja rehellisyys ovat kaikista tärkeimmät arvot kunnallisessa päätöksenteossa. Ikävä kyllä usein on niin, että aidosti kestävää positiivista kehitystä syntyy ainoastaan myöntämällä tehdyt virheet ääneen – ei lakaisemalla niitä maton alle. Siksi koen tärkeäksi nostaa jälleen esille muutaman epäkohdan kuntamme toiminnasta. Disclaimerina voin todeta, että olen yrittänyt tehdä töitä näiden päätösten järkeistämiseksi – siinä kuitenkaan onnistumatta.

Jos olisin halunnut oikein provosoida, olisin voinut otsikoida tämän kirjoitussarjan myös nimellä “Elämää Absurdistaniassa”. Sen verran järjettömistä asioista on jälleen kerran kyse. Mutta menköön nyt kuitenkin tällä kertaa vähän maltillisemmin. 🙂 


Tässä ensimmäisessä kirjoituksessa käsitellään 8.3. tehtyä viranomaisjaoston päätöstä. Se on jälleen kerran hyvä esimerkki siitä kuinka perinteinen hattulalainen päätöksentekokulttuuri elää ja voi hyvin. Hattulassa hyväksytään se, että asiat menevät vähän sinne päin. Muotoseikoista ei juurikaan välitetä. Näinhän asia ei kuitenkaan todellisuudessa ole. Julkisen sektorin päätöksenteossa muotoseikat ovat kaikki kaikessa. Päätös usein joko pysyy voimassa tai kaatuu juuri nimenomaan pienten detaljien ja sanavalintojen ansiosta.

No niin, sitten itse asiaan. Kyseinen pykälä on otsikoitu Rakennuttajapäällikön valtuudet” ja itse päätös on kirjattu seuraavalla tavalla:

“Viranomaisjaosto siirtää hallintosäännössä määrättyä toimivaltaansa rakennuttajapäällikölle seuraavasti:

-Rakennustarkastaja päättää rakennusluvista, toimenpideluvista, purkamisluvista ja maisematyöluvista koskien tonttipuiden kaatamista 9.3.2021 alkaen.

-Viranomaisjaosto päättää rakennusluvasta koskien vähintään kolmiasuntoista asuinrakennusta tai asuinrakennuskokonaisuutta sekä maisematyöluvasta.”


Vaikka olen ollut kuntapolitiikassa mukana ainoastaan yhden kauden verran, niin silti uskallan tällä vajavaisellakin kokemuksella todeta, että tuo kyseinen päätösesitys on aivan täysi susi. Kuten pykälän otsikosta ja päätösosion ensimmäisestä lauseesta käy ilmi, tarkoitus on siirtää viranomaisjaoston päätäntävaltaa rakennuttajapäällikölle. Loppuosassa päätöksestä keskitytään kuitenkin ainoastaan rakennustarkastajan valtuuksiin. Rakennustarkastaja ja rakennuttajapäällikkö ovat kaksi täysin eri virkaa Hattulan kunnassa.

Tapahtuiko siis tuossa jonkinlainen toimivallan siirto rakennuttajapäällikölle? Ikävä kyllä minusta ei tapahtunut. Minä ainakin tulkitsen asian niin, että tämän päätöksen jälkeen rakennustarkastaja on edelleen viranomaisjaoston ohella ainoa taho, joka voi tehdä rakennusvalvontaan liittyviiä päätöksiä. Päätöksessä listataan rakennustarkastajan valtuudet – ne samat, jotka delegoitiin jo viime lokakuussa kyseisen viran haltijalle. Rakennuttajapäällikölle sen sijaan ei siirtynyt tämän päätöksen myötä minkäänlaista päätäntävaltaa.

Pahoin pelkään, että jokainen rakennuttajapäällikön tekemästä päätöksestä tehty valitus menee tällä perusteella toistaiseksi läpi. Hänellä ei ole minkäänlaista tosiasiallista toimivaltaa rakennusvalvonnan asioihin. Julkishallinnossa hyvä tarkoitus ei riitä. Asiat ovat oikeudellisessa mielessä juuri niin kuin ne on päätöksiin kirjattu. Tämä epäkohta ei oikene ennen kuin päätös on korjattu ja päätösvalta todistetusti siirretty.


Absurdeinta tässä kaikessa on kuitenkin se, että minä olen itse yksi niistä henkilöistä, joiden vastuulla tämä kyseinen epäkelpo päätös on. Olen viranomaisjaoston jäsen ja olin paikalla kokouksessa, jossa tämä päätös tehtiin. En ole jättänyt päätöksestä eriävää mielipidettä, joten olen osavastuussa ja myönnän sen. Mutta minä en myöskään pakoile vastuuta, vaan haluan, että tuo päätös korjataan.

Miksi päätös sitten on tuollainen? Päätös, jossa ei päätetä mitään uutta – kaikki sen sisältämät asiat on päätetty tosiasiallisesti jo puoli vuotta sitten. Tämä on kysymys, johon en osaa antaa täydellistä vastausta. Mutta yritetään nyt kuitenkin. 😐

Alkuperäinen kokouksessa annettu päätösesitys oli juurikin tuo, se on päivänselvä asia ja voidaan todentaa esityslistasta. Muotoilu on siis alkujaan esittelijän käsialaa. Hänen puolustuksekseen voidaan toki sanoa, että kokemus kunnallishallinnosta on vielä ohuempaa kuin meillä ensimmäisen kauden päättäjillä. Eli kovin suurta syyttävää sormea ei kannata siihen suuntaan osoittaa.

No, itselleni yhtä lailla selvää on myös se, että käytin keskustelun aikana kaksi kertaa puheenvuoron, joissa molemmissa korostin, että tuo ei ole  järjellinen muotoilu ja sitä pitää korjata. Keskustelun pohjalta jäin lopulta siihen käsitykseen, että sisällöstä (=toimivallan siirrosta rakennuttajapäällikölle) oltiin yksimielisiä ja se hyväksyttiin, mutta päätöksen lopullista sanamuotoa tullaan myöhemmin vielä hieman viilamaan. Periaatteessa kokousteknisesti edellä mainitulla tavalla ei pitäisi koskaan toimia, vaan päätösesitys pitäisi olla sanasta sanaan tiedossa kun nuija lyö pöytään. Käytännössä jonkinlaista “väljyyttä” kuitenkin aina välillä jätetään, jotta kokouksessa ei kulu kohtuuttomasti aikaa sanamuotojen oikeaoppiseen asetteluun. Vastuu lopullisesta päätöksen muotoilusta jätetään tällöin esittelijälle ja puheenjohtajalle (sekä pöytäkirjan tarkastajille).

Jostain syystä keskustelussa esillä ollutta päätösesityksen teknistä sanamuotoihin liittyvää korjausta ei sitten kuitenkaan tällä kertaa tapahtunut. Miksi? – En tiedä. Pöytäkirjan on laatinut esittelijä/sihteeri ja se on läpäissyt niin puheenjohtajan kuin kahden pöytäkirjantarkastajan katselmuksen. Ja tässä sitä nyt siis ollaan. Tuo on virallinen päätös ja se ei siitä miksikään enää muutu. Päätöksellä on lainvoima, mutta onko se sellainen kuin sen piti olla? Mielestäni ei.


Oma näkemykseni on, että viranomaisjaoston pitäisi ehdottomasti tehdä uusi päätös asiassa mahdollisimman nopeasti eikä odottaa sitä, että joku valittaa asiasta. Virheiden myöntäminen ei kuitenkaan istu kovinkaan vahvasti hattulalaiseen toimintakulttuuriin, joten pahoin pelkään, että päätöstä ei vapaaehtoisesti uusita.

Henkilökohtaisella tasolla tämä joka tapauksessa tarkoittaa sitä, että aion olla jatkossa entistä tarkempi muotoseikossa – ilmeisesti jopa sanamuodoista pitää tulevaisuudessa tehdä ihan virallinen esitys? En nimittäin halua vahingossakaan toista kertaa vastuuseen näin luokattoman huonoista päätöksistä.

2 ajatusta aiheesta “Hattulalaista toimintakulttuuria 2021 – päätös ilman sisältöä”

  1. Oletko sattunut organisaatiokaaviota ja hallintosääntöä lukemaan? Rakennuttajapäällikkö ei ole viranomaisjaoston alainen viranhaltija, joten viranomaisjaosto ei voi hänelle päätösvaltaa edes delegoida. Vaikka kunnan johto onkin täynnä kuntahallintoa osaamattomia, se ei ole puolustus sille että yritetään oman hallintosäännön ja jopa lakien vastaisesti kerta toisensa jälkeen toimia. Esittelijällä on vastuu ja velvollisuus kertoa kaikki olennainen päätökset tekeville luottamushenkilöille. Päätöksentekijöiden ei kuuluisi kyseenalaistaa onko tässä kaikki ja onko tämä totuus, mutta nykyisen kunnanjohdon kanssa luottamushenkilöiden olisi pakko itse omatoimisesti selvittää ja etsiä totuus ennen päätöksentekoa. Eräänkin erittäin vakavan päätöksen elinvoimalautakunta teki hiljattain hyvin puutteeellisin, valheellisin ja vääristellyin tiedoin.

    1. Tämä on muuten täysin totta. Hallintosäännön mukaan päätösvaltaa voi delegoida ainoastaan toimielimen alaisuudessa olevalle viranhaltijalle ja rakennuttajapäällikkö ei työskentele viranomaisjaoston alaisuudessa. Myönnän, että tämä yksityiskohta ei kyllä juolahtanut itselläni edes mieleen asian käsittelyn yhteydessä.

      IMO tämä varmistaa sen, että kaikki rakennuttajapäällikön tekemät päätökset ovat valituskelpoisia. Hänelle ei edes voida myöntää toimivaltaa rakennusvalvonta-asioissa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *