Hattulan kouluverkko 2030-luvulla

Väestönkasvu Suomessa on taittunut ja suurin osa kunnista joutuu miettimään, miten palvelurakennetta ja -verkkoa muutetaan, jotta toiminta on kustannustehokasta myös jatkossa. Hattulan kouluverkon osalta käsillä on ainutlaatuinen tilanne. Seuraavan 10 vuoden aikana on joka tapauksessa tehtävä isoja investointeja koulukiinteistöihin ja nyt tämä on siis mahdollista yhdistää kulman takana odottaviin väestörakenteen muutoksiin. Tarkalla suunnittelulla voidaan pienentää investointitarvetta ja välttää se uhka, että tilat jäävät vajaalle käytölle hyvinkin nopeasti.

Tällä hetkellä Hattulassa on vielä lähes 750 alakouluikäistä lasta. Jo nyt on kuitenkin varmaa, että viiden vuoden päästä heitä on enää noin 600 ja kymmenen vuoden kuluttua lukema on erittäin suurella todennäköisyydellä laskenut jo niinkin alas kuin viiteensataan lapseen. Tästä eteenpäin ollaankin sitten lähinnä kristallipallon varassa. Toivon mukaan meillä on vähintään tuo sama 500 alakouluikäistä myös 20 ja 30 vuoden päästä, mutta sen suhteen ei siis voi sanoa mitään varmaa. Mielestäni nämä ovat joka tapauksessa ne rajaehdot, joilla alakouluverkkoa pitää tässä vaiheessa suunnitella.

On selvää, että kaikissa tapauksissa tulevaisuuden alakouluverkon kivijalkana toimii Juteinikeskus (n. 300 oppilasta). Tämän lisäksi tarvitaan siis vielä muutaman vuoden ajan tiloja n. 300 oppilaalle ja 10+ vuoden jälkeen ainoastaan 200 oppilaalle. Mielestäni tilaongelman ratkaisemiseksi on olemassa täsmälleen kaksi järkevää ja kustannustehokasta vaihtoehtoa:

1) Koko kouluverkon keskittäminen Parolaan

Alakouluverkon toiseksi palaseksi voidaan valjastaa Parolan koulu. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraavan viiden vuoden ajan tarvitaan väliaikaisia ratkaisuja, mutta jo vuonna 2024 ollaan siinä tilanteessa, että kaikki kuntamme alakoululaiset mahtuvat näihin kahteen kouluun. Käytännössä siis Lepaan ja Nihattulan kouluista pitäisi luopua seuraavan kahden vuoden aikana ja Pekolastakin viimeistään tuolloin 2020-luvun puolivälissä. Sitä en tiedä löytyykö poliittisilta päättäjiltä rohkeutta Pekolan koulun lakkauttamiseen, mutta jos taloudellisuutta haetaan, niin keskitetyssä mallissa Pekolan koulua ei yksinkertaisesti tarvita mihinkään.

Geopoliittisesti ajateltuna tämä luhistaa Hattulan nykyisen – vahvasti kyliin pohjautuvan – väestörakenteen ja kuntamme tulee olemaan jatkossa täysin Parola -keskeinen. Alapuolella on kuva Hattulan todennäköisestä alakouluverkosta 2020-luvun alkupuolella (=Pekola vielä mukana). Kuvan ympyröiden säde on n. 4 kilometriä eli ne kuvaavat aluetta, jolta oppilaat kulkevat kouluun ilman kunnan järjestämää kuljetusta.


Jos tuosta kuvasta kuvitellaan jossain vaiheessa poistettavaksi vielä Pekolan koulu, korostuu mainitsemani parolakeskeisyys entisestään. Tämä tulee luonnollisesti johtamaan siihen, että kaikki muukin kunnan palvelutarjonta sekä omakotitonttien kaavoitus yms. keskittyvät jatkossa yksinomaan noiden kahden ympyrän keskikohtien lähistölle. Kuvatun tyyppinen toiminta on kustannustehokasta, sitä en kiellä. Täytyy kuitenkin muistaa, että samalla tämä vaihtoehto tulee väistämättä johtamaan siihen, että kylät kuihtuvat kokonaan pois ja Parolasta tulee yksi Hämeenlinnan “lähiöistä”. Oma arvaukseni on, että tämäntyyppisen strategian seurauksena Hattulassa on vuonna 2030 noin 7000 asukasta.

2) Kyläkoulujen aseman turvaaminen

Toinen vaihtoehto alakouluverkon järjestämiseksi Hattulassa on sen hajauttaminen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Parolan alueella ei voi olla Juteinikeskuksen lisäksi toista koulua. Mikäli Parolan koulu lakkautetaan, jäljelle jäävät yksiköt pystyvät nykymuodossaan ottamaan sisään noin 550 oppilasta. Tämä kapasiteetti on riittävä vasta vuodesta 2026 eteenpäin. Se ei kuitenkaan ole ongelma. Palaan omaan ehdotukseeni vähän myöhemmin.


Kun tätä hajautettua kouluverkkoa tarkastellaan geopoliittisessa näkökulmassa, havaitaan välittömästi tämän vaihtoehdon parempi kattavuus. Kunta voi laajentua vapaasti moneen eri suuntaan. Lisäksi “oppilasalueiden” limittyminen takaa sen, että valtaosalle lapsista pystytään osoittamaan lähikoulu alle viiden kilometrin etäisyydeltä ja siten kuljetuskustannukset minimoituvat.

Seuraavaksi asioita pitää miettiä taloudellisessa näkökulmassa. Aloitetaan Parolan koulusta. Jo nyt tiedetään, että kiinteistössä on lähivuosina edessä 4-5 miljoonan remontti. Sen toteuttaminen on mielestäni täysin kuolleena syntynyt idea, jota ei kannata edes harkita. 1950-luvulla rakennettu koulu ei parane tuon yksittäisen remontin ansiosta niin paljoa, että sitä voitaisiin käyttää vielä seuraavat 30-50 vuotta. Lisäksi pitää huomioida, että Parolan koulun käyttökustannukset ovat tällä hetkellä erittäin korkeat pääasiassa lämmitysmuodosta johtuen. Sekin asia voidaan toki korjata, mutta fakta on se, että kyseiseen kiinteistöön tulee uppoamaan niin paljon rahaa seuraavien 30 vuoden aikana, että huomattavasti kokonaistaloudellisempaa olisi rakentaa samalle tontille kokonaan uusi koulu.

Nihattulan ja Lepaan koulut ovat molemmat perusteellisen peruskorjauksen (n. 2 miljoonaa) tarpeessa. Kummassakin tapauksessa uudisrakennus lienee taloudellisempi ratkaisu kuin täydellinen korjaaminen. Nihattulan koulun sijainti on strategisesti sellainen, että siitä ei kannata missään olosuhteissa luopua vaan sitä pitää pikemminkin vahvistaa. Potentiaalisia oppilaita ovat kaikki moottoritien lounaispuolella asuvat hattulalaiset, sinne kuuluu siis mm. Kanungin uusi asuinalue. Ja miettikää nyt – järven rannalla sijaitseva kyläkoulu näin lähellä palveluja on jotain sellaista, jota todella harva kunta pystyy tätänykyä tarjoamaan. Lepaan kohtalo ei ole aivan yhtä yksiselitteinen, mutta kunta voi omilla toimillaan vaikuttaa merkittävästi sen asemaan ja toistaiseksi sen lakkauttamiselle ei ole mitään perusteita. Toivottavasti ei myöskään jatkossa – pikemminkin sen toimintaa olisi mahdollista vahvistaa esimerkiksi jonkin erikoispainotuksen myötä.

Pekolan koulua en käsittele tässä yhteydessä tarkemmin, koska olen melko varma siitä, että sen lakkauttamiseen ei löydy rohkeutta edes keskitetyn kouluverkon mallissa. Se siis elää omaa elämäänsä molemmissa vaihtoehdoissa ja sitä korjataan tarpeen mukaan.

No niin – nyt sitten mennään itse asiaan. Oma ehdotukseni on siis seuraavanlainen. Räjäytetään nykyinen Nihattulan koulu välittömästi ja rakennetaan tilalle välittömästi uusi upea yksisarjainen (kylä)koulu. Koulu on valmis viimeistään syksyllä 2021 ja koko Hattulan alakouluikäisten oppilasmäärä on siinä vaiheessa n. 680. Uuteen kouluun mahtuu n. 130 oppilasta, Juteiniin sijoitetaan 300, Pekolaan 130 ja Lepaalle 50. Tässä vaiheessa Parolan koulua tarvitaan vielä siis n. 70 oppilaan sijoituspaikaksi (esimerkiksi 5-6 luokat). Loppuosa Parolan koulusta voidaan ottaa heti kahden vuoden päästä yläkoulun käyttöön.

Vuoden 2021 jälkeen lapsiluku laskee niin nopeasti, että jo vuonna 2024 ollaan siinä tilanteessa, että Parolan koulua ei tarvita enää lainkaan alakoulutarkoituksessa. Tällöin siis yläkoulu ja lukio toimivat kokonaisuudessaan Parolan koulun ja nykyisen yläkoulu-lukion “ysäriosan” tiloissa.

2020-luvun lopulla Parolan koulu alkaa tulemaan nykyisen käyttöikänsä päähän ja myös “ysäriosa” vaatii peruskorjaamista. Tuolloin myös ikäluokkien pienenemisen vaikutukset alkavat näkyä yläkoulussa sekä lukiossa. Vasta siinä vaiheessa rakennetaan kokonaan uudet tilat yläkoululle (ja mahdollisesti lukiolle). Tällä hetkellä yläkoulu pitäisi mitoittaa n. 400 oppilaalle (+ lukio), kymmenen vuoden päästä enää 300 oppilaalle (+ lukio). Kumpi on kokonaistaloudellisesti järkevämpi investointi?

Lopputulemana 2030-luvulla Hattulan kouluverkon ytimen muodostavat siis Juteinikeskus (rakennusvuosi 2016), uusi Nihattulan koulu (rakennusvuosi 2021), uusi yläkoulu ja lukio (rakennusvuosi n. 2030) ja hyvässä kunnossa pidetyt Pekolan ja Lepaan koulut. Kyseinen kouluverkko kestää vertailun ihan mihin tahansa Suomen kuntaan ja toimii erittäin vahvana vetovoimatekijänä.

Tämä skenaario sisältää siis ainoastaan oletuksen siitä, että Parolan koulu kestää nykyisellään (ilman peruskorjauksia) kymmenkunta vuotta. Omasta mielestäni sen pitäisi olla täysin mahdollista – mutta asia pitää toki selvittää varmaksi. Lisäksi on mahdollista, että vuosina 2019-2024 saatetaan tarvita myös joitakin yksittäisiä parakkeja turvaamaan yläkoululle riittävän suuret ja puhtaat tilat, mutta toisaalta se kustannuserä on pieni (joitakin kymppitonneja vuodessa), kun sitä verrataan “turhan” uudisrakentamisen kustannuksiin.

Investointikustannukset:

Hajautettu malli:
2020-2021 Nihattulan uusi koulu n. 3 miljoonaa euroa
202x Lepaan peruskorjaus (tai uudisrakennus) n. 2 miljoonaa euroa
2030 uusi yläkoulu-lukio n. 9 miljoonaa euroa

Keskittämisvaihtoehto:
2020-2021 uudisosa yläkoulu n. 9 miljoonaa euroa
202x Parolan koulun peruskorjaus n. 4 miljoonaa euroa + mahdolliset “uudet” remontit
203x “ysäriosan” peruskorjaus n. 2 miljoonaa euroa

Karkeasta kustannusvertailusta nähdään, että investointikustannusten osalta hajautetussa mallissa säästetään jo reilun 10 vuoden sisällä vähintään miljoona euroa. Puhumattakaan siitä riskistä, joka sisältyy Parolan koulun käyttämiseen vielä 2030-2050 -luvuilla. Uudemman rakennuskannan myötä säästöpotentiaali lisääntyy koko ajan, kun aikaa kuluu. Lisäksi tulevat käyttökustannussäästöt, jotka syntyvät siinä vaiheessa kun Parolan koulusta ja “ysäriosasta” irtaudutaan. Uudet rakennukset ovat huomattavasti taloudellisempia joka suhteessa.

Myös aikataulullisesti Nihattulan uusi koulu pieksee uuden yläkoulun suunnittelemisen 100-0. Yksisarjainen alakoulu on hyvin suoraviivainen rakennus verrattuna yläkoulun tämänhetkiseen tilanteeseen. Ensin pitää selvittää tämä lukion tilanne, sitten pitää selvittää “ysäriosan” todellinen kunto, sitten pitää selvittää vaikka mitä muuta ja vasta sitten päästään ylipäätään suunnittelemaan. Kuten todettua, uusi Nihattulan koulu on varmuudella valmis syksyllä 2021, jolloin muutosprosessi pääsee toden teolla käyntiin. Nyt on jo käytännössä selvää, että uusia yläkoulutiloja ei saada missään tapauksessa valmiiksi vielä syksyksi 2021. Onko ajankohta sitten joulu 2021 vai syksy 2022, who knows?

Elinvoiman suhteen näillä kouluverkkovaihtoehdoilla on eroa kuin yöllä ja päivällä. Parolakeskeinen lähiö-Hattula, jossa on Juteinikeskus (ja sitten se toinen ikivanha alakoulu) vs. kylien ja kyläkoulujen vahvistaminen. Tarjolla on täysin poikkeuksellinen konsepti – Tule 2030-luvun Hattulaan nauttimaan kylien luomasta yhteisöllisyydestä.

Että tällainen on minun skenaarioni – kannattaisiko pistää harkintaan?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *